Uudet tiedot paljastavat, kuinka pyöränvuokrausohjelmat monipuolistavat Suomen pyöräilijöitä ja ajavat valtakunnallista siirtymää kohti sähköpyöriä, terveellisempiä elämäntapoja ja autotonta työmatkaliikennettä.

Suomalaisen pyöränvuokrausalustan Vapausin uusi tutkimus tarjoaa yksityiskohtaisen katsauksen siihen, kuinka pyörät, erityisesti sähköpyörät, muuttavat maan liikkuvuutta, kansanterveyttä ja taloudellisia tapoja.

Aiemmin tässä kuussa julkaistu raportti 2025 State of the Benefit Bikes in Finland perustuu lähes 6 800 käyttäjän vastauksiin, joista suurin osa on hankkinut pyöränsä Vapaus-palvelun kautta. Pyöräily on myös yksi yleisimmistä vedonlyönnin aiheista ja sitä voi muun muassa pelata Masonslots Finland sivustolla, milloin tahansa.

Tulokset osoittavat, että järjestelmä on kehittynyt alkuvaiheen käyttäjien ulkopuolelle ja muuttaa nyt päivittäisiä liikkumistottumuksia koko maassa, Helsingistä Ouluun ja paljon pohjoisempaan. Zag Daily tapasi Vapaus-yrityksen perustajan Mikko Ampujan ja keskusteli raportin yllättävimmistä tuloksista ja siitä, mitä ne paljastavat Suomen muuttuvasta liikkuvuusympäristöstä.

Väestörakenteen muutos satulassa

Vaikka Suomen pyöräilytyömatkaohjelma on pitkään liitetty nuoriin, kaupunkilaisiin ammattilaisiin, tämän vuoden tiedot haastavat tämän kuvan.

Yksi silmiinpistävimmistä havainnoista on, että keskimääräinen pyöräilijän etuuden käyttäjä on nyt 45-vuotias keskituloinen mies. Ampuja on erityisen tyytyväinen tähän seikkaan, sillä hän selittää, että tämä ryhmä on perinteisesti ollut yksi vaikeimmin liikuntaan motivoitavia.

Ohjelman suosio ikääntyvien työntekijöiden keskuudessa on merkittävää kansanterveyden ja taloudellisen tuottavuuden kannalta. ”Jos ajattelemme näissä termeissä, on olennaista, että ihmiset pysyvät aktiivisina ja terveinä väestön ikääntyessä”, Ampuja sanoi. ”Pyöräilysubventio auttaa tässä, sillä ihmiset alkavat pyöräillä enemmän ja elää terveellisemmin.”

Suomen paikallisviranomaiset arvioivat, että säännöllisesti pyöräilevät ottavat lähes viisi päivää vähemmän sairaslomaa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 1 500 euron tuottavuussäästöjä työntekijää kohden vuodessa. Kansallisella tasolla panokset ovat vieläkin suuremmat: tutkimusten mukaan jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro tuottaa jopa 8 euron yhteiskunnallisen arvon.

Vaikka järjestelmän ensimmäiset käyttäjät olivat tyypillisesti nuoria, teknologiaa hallitsevia miehiä, jotka asuivat kaupungeissa, tilanne on nyt muuttunut. Muutamassa vuodessa sukupuolten välinen tasapaino on alkanut tasoittua. Naiset muodostavat nyt yli 40 % uusista sopimuksista, kun vuonna 2021 heidän osuutensa oli vain 17 %.

Samaan aikaan osallistuminen kasvaa myös kaupunkikeskusten ulkopuolella, ja Pohjois-Suomen kaupungit, kuten Rovaniemi ja Kemi, ovat mukana suosituimpien joukossa. Ampuja kiittää korkealaatuisia sähköpyöriä tästä muutoksesta: ”Olemme kuulleet käyttäjiltä, että he pyöräilevät nyt jopa keskellä talvea, kiitos etuna hankkimansa laadukkaiden pyörien.”

Tämä monipuolistuminen johtuu osittain siitä, miten järjestelmästä viestitään. Sen sijaan, että keskityttäisiin suorituskykyyn ja pyöräilyalan ammattikieleen, Vapausin kaltaiset yritykset korostavat lähestyttävyyttä, tarjoavat koeajoja, järjestävät webinaareja ja esittävät polkupyörät käytännöllisinä työkaluina jokapäiväisessä elämässä.

Muutoksen taustalla on ratkaisevasti sähköpyörien yleistyminen. Ne muodostavat nyt 76 % kaikista etuuspohjaisista pyöristä Suomessa, ja niiden suosio on erityisen korkea naisten (82 %) ja nuorempien käyttäjien keskuudessa. Monet ensikertalaiset ovat yllättyneitä siitä, kuinka helppoja ja miellyttäviä sähköpyörät ovat käyttää, ja Ampuja kuvailee niitä ”portiksi terveellisempään elämäntapaan”.

Työsuhde-etuohjelman erityispiirre on se, miten se auttaa juurruttamaan pyöräilyn osaksi jokapäiväistä elämää. Noin puolet käyttäjistä kertoo nyt käyttävänsä polkupyörää auton sijaan työmatkoilla tai asioilla käydessään. Vaikka vapaa-aika on edelleen tärkeä motivaattori, tiedot osoittavat selvän siirtymän hyötypyöräilyyn, erityisesti naisten ja sähköpyörän omistajien keskuudessa.

Tämä on erityisen merkittävää maassa, joka tunnetaan pitkistä, pimeistä talvista. Ampuja viittaa Oulun kaltaisiin kaupunkeihin, joissa pitkäaikaiset investoinnit pyöräilyinfrastruktuuriin ovat tehneet ympärivuotisesta pyöräilystä paitsi mahdollista myös suosittua. ”Jos aloitat tyhjästä, muutos vie aikaa. Mutta pitkäjänteinen kaupunkisuunnittelu on todella tärkeää”, hän sanoo.

Saatavuus, taloudellisuus ja panokset

Järjestelmän rakenne, joka mahdollistaa työntekijöiden vuokrata pyörän verovapaalla palkasta tehtävällä vähennyksellä, on poistanut yhden yleisimmistä pyöräilyn esteistä: korkeat alkuinvestoinnit. Keskimääräinen etuuspykälä maksaa nyt 3 365 euroa, ja monet käyttäjät sanovat, että heillä olisi ollut vaikeuksia maksaa sitä ilman rahoitusta. Useimmat kertovat, että houkuttelevuutta ei ole vain kokonais säästöissä, vaan myös mahdollisuudessa maksaa pieninä, hallittavina erinä.

Tämä rakenne on ollut erityisen tärkeä naisille, jotka ovat todennäköisemmin valmiita priorisoimaan talletuksettoman pääsyn. Viimeisimmässä kyselyssä 64 % naispuolisista käyttäjistä sanoi, että tämä oli heidän pääsyy liittyä ohjelmaan.

Malli tukee myös paikallista taloutta. Noin kolme neljäsosaa kaikista etuuspohjaisista polkupyöristä ostetaan suomalaisista polkupyöräliikkeistä, jotka tarjoavat myös huoltopalveluja.